Kohti unelmia
Tämä on tekstin pätkä ”Alusta”
Olen
päättänyt. Tein lopullisen päätökseni muistaakseni joskus kevättalvella. Vuonna
2021 syksyllä aion lähteä n. 3kk junamatkalle Venäjän, Mongolian, Kiinan kautta
Vietnamiin ja sieltä takaisin Kiinan, Kazakstanin sekä Venäjän kautta kotiin.
Koko matka mennään vain junalla (tai bussilla).
Tämä on ollut jo haaveenani kauan ennen kun lentomatkustamista alettiin syynätä kuten nykyään. Ensiksi päätin, että joskus elämässäni teen sen. Tosin silloin oli tarkoitus mennä juna-bussi – yhdistelmällä Singaporeen asti. Tai ehkä Mekong-joki Kambodzhaan olisi kuljettu jonkinlaisella veneellä. Mutta jos totta puhutaan, tuolle matkalle pitäisi varata aikaa varmasti vuosi, eikä se ollut realistinen haave. Kolme kuukautta nykyiselle idealleni on jo liian tiukka. Kun päätin, että kymmenen vuoden sisään matkalle menen, alkoi muodostua ajatus, että Vietnam olisi se kohta, missä käännytään takaisin päin. Oikeastaan 2 vuotta sitten ihan vakavissani aloin tehdä asioita sen eteen, että tuo matkahaaveeni olisi lähempänä todellisuutta. Kyllästyin hieman viime kesänä siihen, että vain pitkitän ja pitkitän asiaa.
Pitkitin
asiaa siksi, että siinä on pari moraalista ongelmaa, ja että en olisi halunnut mennä
yksin. Aloin viime vuoden loppupuolella kirjoittaa erilaisia tiisereitä
kavereille. Yksi kiinnostui hieman alussa, mutta en tiedä onko enää innostunut.
Sen jälkeen päätin, että lähden vaikka yksin, vaikka onkin 1-2 kohtaa matkasta,
jolloin kaipaisin hieman seuraa. Toinen kaveri, joka todennäköisesti lähtisikin
mukaan, innostui noin kaksi kuukautta sitten. Minua alkoi hieman pelottaa, koska
olen suunnitellut tätä niin pitkään, etten tiedä olenko valmis tekemään
yhtään kompromisseja. Osittain haaveilenkin pienistä hetkistä yksin. Toisaalta,
minulle olisi luonnollista, että voisi hyvinkin osan matkaa kulkea yhdessä ja
osan erillään. Olen vain huomannut, että joillekin ihmisille sellainen ajatus
on kaamea ja pelottava.
Olen suunnitellut päässäni jo yli 10 vuotta erilaisia matkoja. Jotkut haaveistani ovat eläneet pidempään, jotkut vain hetken. Aina matkahaaveideni lähtökohta on ollut vaikuttavuus, haasteellisuus ja, että ihan kaikki eivät ensimmäisenä ajattelisi tekevänsä sellaista. Toistaiseksi siltä saralta ei ole isoja matkapisteitä.
Olen suunnitellut päässäni jo yli 10 vuotta erilaisia matkoja. Jotkut haaveistani ovat eläneet pidempään, jotkut vain hetken. Aina matkahaaveideni lähtökohta on ollut vaikuttavuus, haasteellisuus ja, että ihan kaikki eivät ensimmäisenä ajattelisi tekevänsä sellaista. Toistaiseksi siltä saralta ei ole isoja matkapisteitä.
Eli tässä
sitä ollaan: päätös on tehty, nyt se on kerrottu julkisesti ja se on vain menoa
nyt. Pitäisi selvittää sekä valmistella miljoona asiaa. Niistä enemmän sitten myöhemmin. Sitä ennen käyn pyörähtämässä toisen kerran Latviassa.

Kun sulla on noin selvä suunnitelma, on se jo puoliksi tehty!
VastaaPoista3 kk hurahtaa äkkiä, ja toisaalta se riittääkin hyvin.
Junamatkustelu on avarampaa kuin lentäen, ja mun ainoot junamatkat maailmalla oli aika tuskaisiakin, ja matkan pituuden aikana olisi hyvin ehtinyt hämähäkki kutomaan verkkoaan.
Jos haluat kerro 1-2 kohtaa, joihin kaipaisit seuraa? Voit kertoa ne sinne toissallekkin.
Olet kyllä tarpeeksi rohkea itsenäinen matkaaja!
CE
No kyllähän se matkaseura aina turvaa tuo. Mutta haluaisin käydä Tiibetissä ja sinne ei voi matkustaa ilman matkaopasta, joten ihan rahallisesti jaettu matkaopas voisi olla fiksumpi ratkaisu. Myös Kiinasta Kazakstaniin välinen matka hieman kuumottaa ihan ihmisoikeusasioiden puolesta. Toisaalta olen kuullut, että on ihan normaalia joutua Venäjän junissa ainoaksi naiseksi miesten kanssa samaan hyttiin. Varmasti on turvallista, mutta vähän nuo venäjänlait mietityttää, kun se on paljastanut joistain ihmisistä hirviöitä. Et periaatteessa matkaseura ei olisi lainkaan pahitteeksi. Vain sellaisella twistillä, että jos jotakuta ei kiinnosta jokin asia, sen aikaa kulkee omia reittejään.
Poista