Pikkuisen kieliasiaa
Tämä on tekstin
pätkä ”vähän kielistä sekä harha-askel mahdollisuuksiin”
Syksyn
harrastusten alkuun ei ole enää kauaa aikaa. Vajaan kuukauden päästä pitäisi
ilmoittautua ensimmäisille kursseille. Haaveina olisi tietenkin viihtyä
kurssien parissa. Mutta tällä erää pitää ottaa myös vähän tavoitteellisempaa
kurssia.
 |
Unkaria en ole opiskellut, vaikka
sieltä täältä tunnisti tutun kuuloisia
sanoja. Budabest, syyskuu 2018 |
Tarkoitukseni
olisi oppia venäjän kieltä sen verran, että saisin ostettua sillä kielellä
esimerkiksi lippuja sekä ravintolassa ja kaupassa selviäisi auttavasti. Olen
itselleni sen verran armollinen, että sen suurempaa kielivaatimusta en
itselleni aseta. Sen takia vuodenkin opinnot voisivat olla tarpeeksi. Mutta
kurssiesittely kertoo, että kaikki muu olisi aiheena ennen turistivenäjää. Se
vähän mietityttää.
Pitääkö teidän mielestä sanoa töissä hyvissä
ajoin venäjänkielisille työntekijöille, että on menossa oppimaan venäjää? He
kuitenkin tauoilla puhuvat omaa kieltään. Vaikka he eivät kenestäkään pahaa
puhuisi, olisi multa ehkä kaksinaamaista salakuunnella. Vai olenko ainoa, joka
näin ajattelee?
Luulin
aluksi, että kiinan kielen kursseja olisi melko vaikea löytää. Olin niin
väärässä. Onneksi asun pääkaupunkiseudulla, niin on vaikka mitä
mahdollisuuksia. Näillä kursseilla oli alkeissa ihan turistin kieliosaaminen.
Uskoisin, että kiinan kielen opiskelu olisi hyvä jättää omalle vuodelle.
Vieläpä juuri ennen matkaa. Ensin menisi vuosi opiskellen venäjää ja sitten
vuosi mandariinikiinaa. Tiedän yhden ihmisen, joka on opiskellut pari kurssia
kiinan kieltä, mutta noin muuten en tiedä kuinka mahdoton sitä on oppia. Onko muilla
kokemuksia kiinan kielen opiskelusta?
 |
| Moskova Arbat, toukokuu 2011 |
En tiedä
minkälaisen protokollavirheen teen esittämällä oletetuille lukijoille
kysymyksiä. Luulen, että vastauksia on turha odottaa, mutta jos niitä on,
mielenkiinnolla niitä luen.
Monesti kyllä
kuulee, että kun joku on käynyt jossain maassa ja sen jälkeen saa kipinän
opiskella itse kieltä. Itselläni tuo on mennyt näemmä päinvastoin. Se on osa
matkan fiilistelyä, kun matkustelen melko harvoin ja nykyaikana se on hieman
kyseenalaista matkustaa. Ajattelen, että näin sitä kokemusta saa hieman
pidennettyä.
Kävin tämän
takia espanjan kielen kursseilla 1,5 vuotta. Syy oli se, kun alkoi harmittaa,
että ei voinut lähteä useiksi viikoiksi avustustyöntekijäksi Kuubaan. Päätin,
että parempi varustautua myöhempää silmällä pitäen. Kurssin jäsenkato oli sen
verran kova, että kurssi loppui. Kävin kokeilemassa parilla muulla tunnilla ja
kokemukset olivat aina toistaan huonompia. Sen takia se jäi. Uskon, että palaan
espanjan kieleen joskus kaukana tulevaisuudessa, kun matkahaaveeni Etelä- ja
Väli-Amerikkaan on lähempänä. Minulla on itse asiassa tämän 3 kuukauden Aasian
junamatkan jälkeen alustavasti suunnitteilla noin kahden kuukauden matka Espanjaan.
Siihen on kuitenkin vielä nelisen vuotta aikaa, eli siitä sitten myöhemmin.
 |
Työväenopistolla on tullut käytyä
erilaisilla kursseilla läpi elämän.
Kevät 2019, Oulunkylän taideluokka |
Tämä
matkablogi on siis ehkä vähän pienituloisemmanihmisen tarina, mitä keinoja
yrittää käyttää päästäkseen matkoille. (Tiedän ja ymmärrän, että olen siltikin
etuoikeutetussa asemassa, kun on ihmisiä joille edes tämä ei ole mahdollista.)
Itse esimerkiksi en pysty säästämään ihan älyttömiä summia, joten olen saanut
sovittua pomoni kanssa, että säästän lomaviikkoja isommille matkoille, jolloin
palkanjuoksu ei katkea. Se ei tietenkään poista sitä, että vuokra pitää maksaa
samaan aikaan, kun itse oleskelee hotellissa tai hostellissa.
Tämän takia pitää myös säästää rahaa. Tämä
viimeinen kappale on kyllä jo ihan uuden postauksen aihe, joten ei tästä tämän
enempää.
